Kartta - Humppila

Lasitehtaan ostoskeskus kesällä 2006.

Humppila on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 0 ihmistä, ja sen pinta-ala on 0 km², josta 0 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 0 asukasta/km². Humppilan naapurikuntia ovat Forssa, Jokioinen, Ypäjä, Loimaa, Punkalaidun ja Urjala. Entisiä naapurikuntia ovat Forssaan ja Urjalaan vuonna 1969 liitetty Koijärvi ja silloiseen Loimaan maalaiskuntaan vuonna 1976 liitetty Metsämaa; Loimaan kunta liitettiin Loimaan kaupunkiin vuonna 2005. Humppila on väkiluvultaan Kanta-Hämeen maakunnan pienin kunta.

Humppilan vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1957.

Kustaa Vaasan aikana 1500-luvulla Humppila oli jaettu hallinnollisesti Saarion (nykyisen Urjalan) ja Portaan (nykyisen Tammelan) pitäjien kesken. Koiviston, Humppilan ja Venäjän kylät kuuluivat Saarion pitäjään, Koivisto Airanteen, Humppila ja Venäjä Jalannin neljäskuntaan. Huhtaan ja Taipaleen kylät kuuluivat Portaan pitäjän Jokioisten neljäskuntaan. Humppilaa alettiin hallinnollisestikin hoitaa 1800-luvun alussa Tammelan yhteydessä. Se liitettiin Tammelan käräjäkuntaan ja nimismiespiiriin. Humppila erotettiin Tammelan emäpitäjästä omaksi kunnaksi vuoden 1873 lopulla. Humppilan kunnallishallinto käynnistyi 7.12.1873 pidetyn ensimmäisen kuntakokouksen myötä.

Humppilan alueesta on jo varhain laadittu erilaisia tiluskarttoja.

Humppilan nimen alkuperää on tutkinut kirkkoherra Ad. Neovius. Hän on saanut eräistä Lohjaa käsittelevistä kirjoista selville, että Lohjalla sijaitsi talo nimeltä Humppila eli Humppela vähän toista kilometriä Paloniemen kartanosta luoteeseen Hormajärven ja Lohjanjärven välisellä kannaksella. Neovius arvelee Lohjan Humppilaa Paloniemen entiseksi ulkopalstaksi eli takamaaksi (muinaisruotsiksi ”homper”, ” homp”).

Rajariidoista päätellen asutus on tullut Humppilaan idästä. On myös mahdollista, että lännestä tulleet naapurit ovat pitäneet Humppilaa takamaanaan ja antaneet sille sen nykyisen nimen. Humppila on kuulunut alueellisesti Hämeen linnalääniin jo keskiajalla. Sen sijaan Humppilan rajoja koskettelevat Loimaan (Ypäjän), Metsämaan ja Punkalaitumenkin alueet luettiin kuuluviksi Kokemäenkartanon linnalääniin.

Rautateiden rakentaminen vilkastutti pitkään takamaana olleen Humppilan elämää 1800-luvun lopulla. Kunnan läpi kulkeva Turku–Toijala-rata avattiin 1876 ja pääasiassa Forssan teollisuutta varten rakennettu Humppilan–Forssan kapearaiteinen rata aivan 1800-luvun viimeisinä vuosina. Helsingin–Porin ja Turun–Tampereen valtateiden valmistuminen 1960- ja 1970-luvulla vähensi nopeasti kapearaiteisen liikennettä ja se purettiin tarpeettomana Humppilan alueelta 1970-luvulla. Sittemmin rata on avattu uudelleen Jokioisten museorautatien nimellä välillä Humppila–Jokioinen.

Humppilan tunnetuin kartano on Venäjän kartano, josta vanhin tieto on jo vuodelta 1532. Kartanon uusklassismia edustava päärakennus on vuodelta 1855. Humppilan alueelle ulottui aikanaan myös laaja Jokioisten kartano, johon suuri osa kunnasta aikanaan kuului. Kartano oli aikanaan maa-alaltaan maamme suurin. Nykyään sen tiloissa toimii Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Kartanon mukaan Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kuntien alueesta käytetään vieläkin nimitystä Jokilääni, joka esiintyy muun muassa alueen kansalaisopiston ja metsänhoitoyhdistyksen nimissä.